perjantai 15. tammikuuta 2010

Laulavan lintukoiran litaniat

Laulava lintukoira on Elina Karjalaisen Upponallen
sosiaalisen verkon jäsen. Hän tekee ontuvia runoja.
Litania on kirkkorukous, jonka papana (vai oliko se
pappi) ja lammaslauman esittävät vuorolauluna.



((c) http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e9/NICO_looks_at_himself.jpg. Hakupäivä 6.1.2010).

Niinpä. Kirjoita Laulavan lintukoiran litanioihin
ontuva runo pituus 1-3 säkeistöä x 4 riviä.
Mauttomat riimit poistetaan, turha etsittää
loppusointuja sen tyyppisille sanoille kuin
Jaska, littu, jne. Tyylilaji on ontuva
runous, ei jauhaminen.

Jos löydätte jonkun "ammattirunoilijan"
tekstin, joka mielestänne on
laulavan lintukoiran tyylilajia,
ilmoittakaa tekijätiedot.

Merkitkää tekijänoikeustiedon mallin mukaisesti:

LAULAVAN LINTUKOIRAN LITANIAT (à tiksu)

Laulavan lintukoiran litaniat
rakenteiden rujojen kantaa viat.
Vaan mitä siit', jos sydän vielä sykkii,
Ja Amor lataa vuokses' tonnin tykkii.

Tahdon halata kai paljon, enemmänkin,
tuiskuun kuljen, kestän hämäränkin.
Linnut laulaa, koirat syliin hyppii,
Hengitän ilmaa, siin' on happee ja typpii.

Meri purjehtimaan kutsuu, taivaan laivaan,
jäät pois söi joen suu, jää en vaivaan.
Rakaus hihasta mua luokses' nyppii,
takaus puuttuu, kuljen kohti syppii. ((c) 2010 paidaton juoksija
oulu.)